Lapsiperheiden taloudellinen ahdinko herättää huolta kentällä
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on arvioinut 31 000 lapsen putoavan köyhyysrajan alapuolelle hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vuoksi. Tämä tarkoittaa, että pian Suomessa elää yli 150 000 lasta köyhyydessä.
Olemme Suomen köyhyyden vastaisen verkoston alaisessa lapsiperheköyhyystyöryhmässä seuranneet tilannetta erittäin huolestuneina, sillä jo nyt perheiden taloudelliset vaikeudet näyttäytyvät hyvin haastavina.
Suuri osa työryhmämme yli 30 jäsenestä edustaa kolmatta sektoria. Lisäksi mukana on tutkijoita, julkisen sektorin toimijoita sekä kokemusasiantuntijoita. Tässä kirjoituksessa nostamme esille ajankohtaisia huomioitamme pienituloisten lapsiperheiden tilanteesta erityisesti järjestö- ja diakoniatyön näkökulmasta sekä kokemusääntä hyödyntäen.
Järjestöissä ja diakoniassa tehdään paljon kohtaavaa työtä muun muassa lapsiperheiden parissa. Kentältä saatujen tietojen mukaan perheillä on aiempaa suurempi tarve ruoka-avulle. Perheiden määrä kohtaamispaikoissa, joissa tarjotaan ruokaa ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan, on lisääntynyt. Uutena ilmiönä kuulemme, että kohtaamispaikkoihin tulee ilmaisen ruoan toivossa myös teini-ikäisiä lapsia. Ruoan lisäksi vaikea taloudellinen tilanne heijastuu lasten harrastuksiin, joihin on haettu taloudellista apua järjestöistä ja diakoniasta moninkertaisesti vuoden takaiseen nähden.
Taloudelliset ongelmat vaikuttavat monella tavalla arkeen ja hyvinvointiin
Perheitä kuormittavat erityisesti asumisen kalleus, sosiaaliturvaleikkaukset ja hintojen nousu. Pienituloisista yhden vanhemman perheistä on viestitty, että rahan puutteen vuoksi perheissä ei voida osallistua ja tavata muita ihmisiä entiseen tapaan. Tämä johtaa herkästi eristäytyneisyyteen ja yksinäisyyden kokemuksiin.
Kannamme huolta sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten vaikutuksista ihmisten taloudellisen pärjäävyyden lisäksi heidän toimijuuteensa. Taloudelliset ongelmat vaikuttavat monin tavoin arkeen ja hyvinvointiin. Kun rahat eivät riitä perustarpeisiin, ei myöskään pieniin arjen iloihin tai osallistumismahdollisuuksiin ole edellytyksiä. Rajalliset mahdollisuudet osallistua oman yhteisön toimintaan, harrastuksiin tai yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vahvistavat ulkopuolisuuden tunnetta ja käsitystä siitä, että oma ääni ei pääse kuuluviin eikä sillä ole yhteiskunnassa merkitystä. Tällöin myöskään omilla valinnoilla tai toiminnalla ei tunnu olevan merkitystä.
Vaikka kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelut tavoittavat hyvin, emme voi olla varmoja, että kaikista eniten avun tarpeessa olevat perheet löytävät avun piiriin. Heikot voimavarat, arjenhallinnan haasteet ja mielenterveysongelmat voivat esimerkiksi heikentää mahdollisuuksia hakeutua kolmannen sektorin palveluihin. Riskinä on, että nämä perheet jäävät oman onnensa nojaan.
Suomen lapsiperheköyhyystilanne on äärimmäisen hälyttävä
Suomen lapsiperheköyhyystilanne on äärimmäisen hälyttävä. Ajaudumme koko ajan kauemmas kansallisesta köyhyyden vähentämisen tavoitteesta, jonka mukaisesti Suomessa tulisi pyrkiä vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien lasten määrää 33 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Nyt on korkea aika tehdä korjaavia liikkeitä, jotta tämä tavoite ei karkaa saavuttamattomiin. Asia on merkityksellinen lapsen- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, sillä kuten STM:n yhteisvaikutusten arviointimuistiossa todetaan, eivät sosiaaliturvaleikkaukset ole ongelmattomia perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden valossa.
Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä
Aino Sarkia, työryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija, Pelastakaa Lapset ry
(Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 9.10.2025)
EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä seuraa lapsiperheiden ja lasten köyhyystilannetta Suomessa, kerää ja jakaa tietoa ja pyrkii nostamaan teeman keskusteluun ja vaikuttamaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Kotimaanapu osallistuu ryhmään yli 20 muun jäsenen kanssa, jotka edustavat muun muassa kolmatta sektoria sekä tutkimuslaitoksia. Mukana on myös kokemusasiantuntijoita.