Käytämme evästeitä (cookie) palvelun käytön tilastointiin ja käyttökokemuksen parantamiseen.
Useimmin esitetyt kysymykset
Mikä Kotimaanapu on?
Kotimaanapu on hyväntekeväisyyspalvelu, joka auttaa monipuolisesti ja konkreettisesti vaikeuksissa olevia ihmisiä ympäri Suomen. Kotimaanavulle suunnatuilla rahalahjoituksilla autetaan kriisien ja katastrofien uhreja Suomessa syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Lahjoitusvaroja käytetään avuntarvitsijoiden auttamiseksi taloudellisesti, tavara- tai ruoka-avun kautta tai muihin välttämättömiin toimiin, joiden avulla vaikeuksissa olevien elämänlaatua halutaan kohentaa.
Meneekö apu perille?
Kyllä. Kaikki apu toimitetaan perille saajilleen ensisijaisesti seurakuntien diakoniatyön kautta ihmiseltä ihmiselle. Varojen käytöstä raportoidaan vuosittain tarkasti Kotimaanavulle. Tiukka seuranta takaa avun päätymisen heille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Mistä Kotimaanapu saa varansa?
Kotimaanapu saa varansa yksityishenkilöjen ja yritysten lahjoituksista sekä Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa kerätyistä kolehdeista. EU-elintarviketuen osalta rahoittajana toimii myös Euroopan Unioni.
Mitä eroa on paikalliskeräyksellä ja hätäapukeräyksellä?
Paikallisten keräysten kautta lapselle voidaan hankkia talvikengät, yksinhuoltajalle pesukone tai tukea vähävarhaisen perheen nuorten harrastuksia.
Valtakunnallisesta hätäapurahastosta autetaan esimerkiksi katastrofin tai muun yllättävän tilanteen vuoksi hätään joutuneita ihmisiä, kuten tulipalossa kotinsa menettäneitä perheitä.
Onko Kotimaanavulla rahankeräyslupa?
Kyllä on: keräyslupa Rahankeräyslupa RA/2020/639. Voimassa 1.9.2020 alkaen. Myöntänyt Poliisihallitus 29.5.2020.
Kuinka suuret Kotimaanavun keräyskulut ovat?
Kotimaanavun paikalliskeräysten kulut ovat korkeintaan 15 prosenttia, jolla katetaan Kotimaanavun varainhankinnasta ja rahankeräysluvan hallinnosta koituvia kuluja.
Miten voin hakea Kotimaanavun avustusta?
Apua tarvitsevat ihmiset ja perheet voivat olla yhteydessä oman paikkakuntansa seurakunnan diakoniatyöhön.
Voinko hakea apua vaikken kuulu kirkkoon?
Voit hakea apua, vaikka et olisi kirkon jäsen.
Huomioithan, että Kotimaanapu ei ole kaikkien seurakuntien käytössä. Paikalliskeräyksiä voidaan perustaa sellaisiin diakonisiin tarpeisiin, jotka eivät ole katettavissa julkisen sosiaaliturvan tai muiden ensisijaisten tukimuotojen avulla. Jokainen seurakunta päättää itse palvelun käytöstä, sekä mahdollisista keräyskohteiden avaamisesta.
Epäselvissä tapauksissa keräysten avaamisesta päättää Kotimaanavun valtakunnallinen johtoryhmä, rahankeräysluvan mukaisesti.
Mitä diakoniatyö tarkoittaa?
Kirkon diakoniatyössä diakonit ja diakonissat tukevat ja auttavat ihmisiä, jotka elävät vaikeissa elämäntilanteissa. Diakoniatyössä kohdattu hätä on monimuotoista, ja se liittyy esimerkiksi yksinäisyyteen, sairastamiseen, suruun, taloudellisiin vaikeuksiin, päihteiden väärinkäyttöön ja väkivaltaan.
Työ on paitsi hädässä auttamista myös sen syihin vaikuttamista kaikkien ihmisten ihmisarvoisen elämän edistämiseksi. Diakonit ja diakonissat työskentelevät yhteistyössä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eri järjestöjen kanssa.
Kuinka varmistetaan, että oikeat ihmiset tulevat autetuiksi?
Diakoniatyöntekijä kartoittaa avuntarpeessa olevan henkilön avuntarpeen ja varmistaa, että avun hakija on hakenut kaikki hänelle kuuluvat muut yhteiskunnan tuet, joihin hänellä on oikeus.
Miten Kotimaanapu on auttanut?
Pienituloinen mummo haaveili saavansa yksiöönsä vuodesohvan, jossa lastenlapset voisivat nukkua. Lastenlasten vierailu on autettavallemme suunnaton ilo. Pienet yökyläilijät ovat mummon elämässä iso ilo ja aina odotettu tapahtuma. Heidän vierailunsa saa mummon jaksamaan. Mummon talous on ollut tiukoilla eläkkeelle jäämisestä saakka. Keräyksen täyttymisen jalkeen autettava pyysi välitäämään seuraavan viestin lahjoittajille:
”Voiko olla totta! Tämä on minulle kuin lottovoitto. Nyt on lasten lasten mukava tulla mummolaan. Ei ole minulle tullut mitään uutta vuosikausiin. Olen niin kiitollinen.”
”Poikamme sai tietokoneen Kotimaanavulta. Häntä on kiusattu koulussa vuosia ja koulu oli jo vaarassa jäädä kesken näiden ongelmien takia. Nyt hän on tsempannut ja hakenut ensisijaisesti lukioon.”
Pirkanmaalaisen perheen vauva tarvitsi jatkuvaa sairaalahoitoa aivoleikkauksen takia. Keräyksellä katettiin vauvan sairaalahoidon omavastuuosuus ja tuettiin vanhempien mahdollisuuksia kulkea kodin ja sairaalan väliä.
”Haluamme kiittää avustanne perheellemme. Me arvostamme sitä hyvin hyvin paljon. Vauvamme on ollut nyt jonkin aikaa kotona ja voi hyvin, vaikkakin käymme usein vielä sairaalassa. Annoimme vauvalle kasteessa toiseksi nimeksi nimen Aarre, johon sisältyy paljolti se, minä me hänet näemme. ”