Kotimaanavun ruokaturvan piirissä lähes 106 000 henkilöä vuonna 2016.
Kotimaanapu vastaa laajasti EU:n ruokatuen jakelusta maassamme. Seurakuntia ja yhdistyksiä, jotka ovat mukana jakelussa, on parisen sataa. Heistä monilla useita jakelupaikkoja alueellaan. Kaikkiaan Kotimaanavun ruokaturvan eri jakelupisteitä oli viime vuonna ilmoitettu olleen 375.
Kasseja jaettiin viime vuonna lähes 105 000 kpl ja EU-ruuasta valmistettuja aterioita tarjottiin yli 11 000 kpl. Ruoka-avun piirissä oli arviolta yli 106 000 henkilöä. Kilomääräksi muutettuna jaettu ruoka-apu on noin 658 000 kg.
Yhden kassin sisältö koostuu valmisruoista (hernekeitosta, lihasäilykkeistä, pastavalmisteesta) ja jauhoista (mysli, puurohiutale, vehnä- ja sämpyläjauho) sekä hapankorpusta, maitojauheesta ja makaroonista. Kassin ”kaupan hinta” on karkeasti arvioiden noin 40 – 45 €.
—
EU-kassien kyydissä kolmensadan kilometrin päivälenkillä:
”Diakoniatyöntekijä Satu Näätänen starttaa aamuhämärissä Nuorgamista Utsjoelle, jossa pakkaa EU-kassit autoonsa ja hurauttaa 100 km Karigasniemelle. Siellä seniorkerholaiset jo odottelevat ”tuliaisia”. Yhdessäolo on iloa ja kiitollisuutta. Paluumatkalla Satu poikkeaa 85 v yksinäisen papan luona, jonka tytär on Ruotsin puolelta pyytänyt kotikäyntiä. Satu kyselee kuulumisia, juttelee ja auttaa. Tiet alkavat olla jo liukkaat ja pimeys tulee kuin varkain. Vielä Utsjoen kautta Nuorgamiin ja kotiin. Kilometrejä kertyy kevyesti kolmisen sataa. Satu pitää Utsjokea, Suomen pohjoisinta kolkkaa, rikkaana, jännittävän ja rauhoittavana; siellä ei ole tiukkoja aikatauluja eikä liikenneruuhkia – mitä nyt poroja välillä!”
Työssäkäyvä vanhempi naishenkilö kertoo: ”Edesmennyt mieheni oli alkoholisti ja minulle jäi poika huollettavaksi ja velat maksettaviksi. Rahat eivät riitä aina ruokaankaan kun palkka on pieni, siksi saamani ruoka-apu on ollut elintärkeä minulle ja pojalleni. Olen siitä erittäin kiitollinen.”
Suurperheen (15 henkeä) äiti kertoo: ”Vaikka mieheni on hyvässä virassa rahat eivät tahdo riittää koska isommat lapset opiskelevat ja heitä on myös autettava. Ruoka-apu on pelastanut perheemme arjen. On voinut joskus jopa hankkia lapsille jotain uutta vaatettakin.”
Yksinhuoltajaäiti kertoo: ”Olen sairaanhoitaja ja minulla on kolme kasvavaa kouluikäistä poikaa. Palkastani jää muiden pakollisten menojen jälkeen 300 e ruokaan ja se ei riitä nelihenkiselle perheelle. Ruoka-apu on tullut todella tarpeeseen ja olen siitä kiitollinen.”
Eläkeläisrouva kertoo: ”Kasseja pakattaessa tuli iäkäs eläkeläisrouva auton luokse kyselemään, voisiko mahdollisesti jo tässä vaiheessa saada tuotteita. Kun hän ei jaksanut kantaa kassia, jaettiin se kahteen pienempään pussiin. Voi sitä riemua, kun hän kyynelsilmin kiitteli ja halasi ja kertoi, että nyt voi mennä apteekkiin ja ostaa lääkkeensä. Voiko olla totta!”
